Pahkasta valmistettu pikkukuksa Koivun juuripuusta valmistettu kuksa Loimukoivuinen munakuppi
Monet vanhankansan miehet ovat käsitelleet puuastioita suolavedellä monilla eri tavoilla, yksi on liottanut puuta ennen astian valmistusta suolavedessa useita viikkoja, välillä kuivaten puun ja sitten tehnyt astian valmiiksi, toinen on taas tehnyt astian ensin valmiiksi ja sitten hauduttanut sitä varovasti suolavedessä sopivin välein, että suola imeytyisi hyvin puuhun. En tiedä tarkalleen, miten suola muuttaa tai vaikuttaa puun rakenteeseen, että puu ei halkeile niin helposti vaihtelevissa kosteusolosuhteissa. ( Otaksun sen vaikuttavan puun solukon seinämiin siten, että osaan solukojen väliseen alueeseen vesi ei pääse niin helposti. Ken tuntee asian paremmin oikaiskoon ! ) Kuitenkin käytännön kokemus vuosisatojen aikana on osoittanut sen toimivaksi ratkaisuksi puuastian parempaan kosteuden kestoon.
Myös puun valinnalla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti kuksan kestävyyteen. Esimerkiksi koivussa esiintyvä pahka on hyvää kuksan valmistukseen käytettävää puuta. Myös juuripuu, loimuinen tyvipuu ja monien tuntema visapuu ovat hyviä kuksan valmistukseen.
Harmalepästä sorvattu kulho Hongan oksasta sorvattu pikari

Harmaalepästä valmistettu tarjotin

Pihlajasta valmistettuja voiveitsiä ja sorvattu muna
Puunvuosi 1996

26-kielinen Kantele