Erilainen äitienpäivä

Äitini Eevi Kaarina Laakkonen kuoli kotonaan, omaan sänkyynsä sunnuntaina 25.4.2010. Hänet siunattiin hautaan äitienpäivänä 9.5.2010. Kiitän kaikkia osanotostanne ja erityisesti siunaus- ja muistotilaisuuteen saapuneita siitä että halusitte osallistua yhdessä minun ja veljeni kanssa tähän tilaisuuteen.

Yhden äidin elämän taival on nyt päättynyt, mutta kaksi lasta jatkaa omaa elämäänsä eteenpäin yhtä elämänkokemusta viisaampana muistaen että kukaan meistä ei jää tänne ikuisesti.

Onnea kaikille äideille.

Sähköajoneuvojen käytännön ongelmia

Sähköajoneuvot on aika kova juttu tällä hetkellä tekniikassa ja tutkimuksessa, protoja julkaistaan joka suunnalla vähät väliä ja tuotannostakin löytyy kaikenlaisia härveleitä. Näissä paljon julkisuutta saaneissa projekteissa ja tuotteissa on mielestäni yksi iso ongelma ja se ei ole niiden teknologia sinänsä. Nykyiset ajoneuvot on yleensä suunniteltu viimeisimmällä huipputeknologialla, ovat täynnä mielenkiintoisia innovatiivisia kokeiluja ja protot on valmistettu kustannuksista välittämättä. Nämä ovat pääsääntöisesti kaikki yksinkertaisesti liian kalliita vempeleitä ja kaikesta huipputeknologiasta huolimatta niillä on yhä sen verran rajalliset kantamat että niiden laaja käyttöönotto voisi toteutua omalla painollaan.

Eli suoraan sanoen sähköajoneuvot ovat hintaansa nähden varsin vaatimattomia laitteita. Nämä nykyiset ajoneuvot sopisivat ominaisuuksiensa puolesta hyvin työmatkailuun ja kaupungissa pörräilyyn. Parasta on että välittömät kaupunkilaisten keuhkoja rasittavat pakokaasupäästöt siirtyisivät sähköä tuottavan voimalan lähettyville. Ominaisuuksien mukaan näille sopisi hyvin perheen kakkosauton rooli,  se pikkuauto jolla käydään lähikaupassa tai työpaikalla jos se on kohtuullisen matkan päässä, mutta nykyhintojen puolesta tämä ei toteudu.

Suurin osa suomen (ja varmaan koko maailman) kakkosautoista on nimittäin käytettyjä autoja jotka ovat lähteneet kiertoon kun uusia autoja käyttävä väestönosa on ensin käyttänyt niitä ykkösautona muutaman vuoden. Tämän jälkeen osaa niistä vielä käytetään ykkösautona muutama vuosi lisää toisen omistajan voimin, mutta suurin osa  kakkosautoista on varmaan ainakin 7 vuotta vanhoja. Hyvin harva perhe loppujen lopuksi ostaa kakkosautoksi uutta autoa, varsinkaan niin kallista autoa kuin sähköautot tällä hetkellä ovat, nyt puhutaan ihan oikeasti alle 10 000 euron ajoneuvoista.

Eli ominaisuuksien rajoituksien takia uusia sähköajoneuvoja ei osteta ykkösautoksi, hinnan takia niitä ei osteta kakkosautoksi ja käytettynä niitä ei  ole tarjolla lainkaan kun kukaan ei osta uusia. Että onnea vaan sähköajoneuvomarkkinoille pyrkiville, mutta itselläni oli tähän ongelmaan henkilökohtainen ratkaisu.

eFreccia – Sähkömoottoripyörä edullisesti

Syksyllä 2008 sain idean että olisi aika jännää rakentaa sähköllä kulkeva nelipyörä, eli tuttavallisesti mönkijä. Mönkijä-projektiin sopivia aihioita ei löytynyt halvalla ja aloin katselemaan moottoripyörien puolelta että löytyiskö sopivaa ja kyllähän sitä löytyi. Kevyt internet surffailu tuotti tuloksena listan firmoja jotka valmistivat sopivia komponentteja ja ideasta ääneen puhuminen kavereille tartutti innon myös ystävääni Jussi Savolaan ja lopputuloksena oli se että kävimme ostamassa pari Gaciva Freccia mooottoripyörää, joista oli koneet rikki ja aloimme tekemään suunnitelmia millä osilla pyörät kalustaisimme.

Ilmari, Jussi ja eFreccia

Tarkoitus oli rakentaa kaksi kappaletta sähkömoottoripyöriä, jotka eivät olisi poikkeuksellisen painavia, niillä pystyy ajamaan vähintään 80km/h huippunopeudella , 50km matkan 80km/h vauhdilla ja hinta olisi sellainen että meillä olisi varaa kustantaa nämä omasta kukkarosta.

Yhden talven intensiivisen ihmettelyn ja puuhailun jälkeen kesällä 2009 muutoskatsastimme liikennekäyttöön suomen ensimmäisen tieliikennekelpoisen sähkömoottoripyörän(*), jota haukuimme eFrecciaksi. Pyörä tuli kokonaisuudessaan maksamaan noin 3600 euroa, sillä ajettiin loppukesän aikan muutamia satoja kilometrejä ja sekä huippunopeus että kantamatavoitteet täyttyivät.

(*): Jos joku on asiasta eri mieltä niin ilmoittele asiasta niin annetaan kunnia sille jolle se kuuluu

Miksi pyörästä tuli näin edullinen?

Tärkein syy on että se toteutettiin halvalla tekniikalla joka oli valmiina olemassa ja saatavilla. Käytännössä samaa tekniikkaa käytetään sähkötrukeissa, golf autoissa ja moottoripyörätuoleissa.

Miksi voitiin käyttää edullista tekniikkaa?

Tärkein syy oli tavoitteiden laittamisessa matalalle, ei yritetty tehdä maailman nopeinta pyörää tai pitkän kantaman ajoneuvoa. Tyydyttiin rajalliseen kantamaan ja nopeuteen, sillä ei ole merkitystä että ajaako töihin 50km/h rajoitusalueella ajoneuvolla jonka huippunopeus on 80, 180 tai 280km/h.

Onko projektilla jatkosuunnitelmia?

Ei varsinaisesti, mutta toinen pyörä on vielä rakentamatta. Osat ovat siihen valmiina, mutta ensimmäisen pyörän testailun jälkeen hieman kiinnostaisi pyrkiä johonkin kunnianhimoisempaan projektiin.

emoto.ilmari.info

Projektista löytyy vähän lisätietoja osoitteesta http://emoto.ilmari.info, sinne vaan surffailemaan jos kiinnostus heräsi.

Facebook ja tiedon häviämättömyys

Facebookin tietoturvariskeistä on uutisoitu kovasti palvelun perustamisesta lähtien, erityisesti siitä ominaisuudesta että kaikki mitä sinne laitat jää facebookin palvelimille talteen. Itselleni tämä tuli erittäin hyvin selväksi tänä keväänä kun aktivoin vanhan facebook tilini uudestaan. Edellisen kerran olin käyttänyt sitä syksyllä 2007 ja Facebook oli pitänyt tallessa kaiken mitä olin vuonna 2007 tehnyt, tarkoitan siis että ihan kaiken.

  • Valokuva-albumit valokuvineen ja kommentteineen.
  • Itse kirjoittamani kommentit muille käyttäjille tai omalle facebook seinälle.
  • Kaikki sovellukset mitä olin syksyllä 2007 kokeillut.
  • Ystävälistani oli ennallaan.

Tilin uudelleen aktivoinnin jälkeen ensimmäinen asia minkä tein oli se että poistin kaikki aikaisemmin hyväksymäni sovellukset,  tarkistin ystävälistastani että keitä sinne oli syksyllä 2007 tullut hyväksyttyä ja kävin lävitse Facebook tilini asetukset, erityisesti tietoturva-asetukset joilla kontrolloidaan Facebookissa olevien tietojeni näkyvyyttä. Rajasin näkyvyyden vain ystävälistassani oleville henkilöille. Tämän jälkeen tarkistin että valokuva-albumissani ei ole mitään sellaisia kuvia mitä en julkisesti haluaisi näyttää ystävilleni.

Sen jälkeen minulla olikin pari päivää kiireistä hyväksyessäni uusia ystäväkutsuja niiltä ystäviltäni jotka olivat alkaneet käyttämään Facebookkia sitten syksyn 2007. Periaatteenani on että hyväksyn listalleni vain ihmisiä joiden kanssa olen ollut tekemisissä joko töissä, vapaa-ajan harrastuksissani tai irkissä. Eli ihmisiä joiden kanssa hölötän muutenkin ihan mitä sattuu ja jotka tietävät joka tapauksessa minusta asioita joita en tuntemattomille ihmisille kertoisi.

Tarinan opetus?

Kannattaa miettiä mitä yhteisöpalveluja käyttää ja mitä tietoja yhteisöpalveluihin laittaa ja miettiä kuinka laajasti sallii omien tietojensa näkyä. Itse laitoin lähes kaikkiin tietoihin että ne näkyvät vain omille kavereilleni ja mietin tarkkaan mitä sovelluksia hyväksyn käyttööni. Kannattaa nimittäin muistaa että hyväksytyt sovellukset pääsevät myös käsiksi sinun tietoihisi. Lisäksi kannattaa miettiä millä politiikalla hyväksyy ystävälistaan ihmisiä, kannattaa miettiä asia etukäteen ja pitää siitä kiinni.

Miksi ihmeessä aktivoin facebook tilini näin pitkän tauon jälkeen?

No siksi kun sekä työssäni että vapaa-ajalla aloin törmäämään tilanteisiin joissa automaattisesti oletettiin että minulla on Facebook tili, tietotekniikan ammattilainen kun olen.

Missä muissa yhteisöpalveluissa olen?

kiva.org – mikrolainailua ympäri maailmaa

Löysin viime vuonna kiva.org:in, mikrolainausorganisaation jonka kautta on helppo lainata rahaa kehittyvien maiden pienyrittäjille.

Miten mikrolainaaminen toimii?

Kiva.org:in sivuilta löytyy hyvä kuvaus siitä miten tämä toimii, mutta lyhyesti homma menee niin että lainan tarvitsija hakee lainaa paikalliselta mikrolainaorganisaatiolta joka toimittaa kyseisen lainan tiedot kiva.org:iin jonka websivujen kautta näihin lainoihin voidaan sijoittaa rahaa. Kiva.org tuo yhteen paikalliset mikrolainaorganisaatiot, heidän asiakkaansa eli paikalliset pienyrittäjät ja yksityiset rahan lainaajat ympäri maailman.

Todellisuudessa useimmat mikrolainaorganisaatiot keräävät lainojen rahoituksen jälkikäteen eli laina on jo todellisuudessa myönnetty kun se ilmestyy kiva.org:iin, mutta lainaajan kannalta sillä ei ole väliä, hän voi ajatella lainaavansa rahaa juuri tietyille henkilöille tai ryhmille. Paikallinen mikrolainaorganisaatio ottaa lainoilleen korkoa kuten muutkin pankit, mutta kiva.org ei ota mitään korkoja välistä, samoin rahaliikennettä lainaajilta kiva.org:lle hoitava paypal ei ota rahaliikenteestä normaaleja maksujaan.

Minä joka lainaan rahaa en myöskään saa siitä mitään korkoja ja on mahdollista että jos lainaa ei pystytä maksamaan takaisin niin menetän pienen sijoitukseni. Toistaiseksi itseni kohdalle sitä ei ole sattunut, mutta kyse on niin pienistä summista per laina että tämä ei talouttani kaada.

Mitä olen itse sijoittanut kiva.org:in kautta

Olen kokeillut kiva.org:ia alle vuoden ajan, mutta olen tehnyt sen kautta pieniä lainoja parin kuukauden välein, niitä on kertynyt yhteensä n. 300$ edestä. Jokaisella lainaajalla on oma lainaajasivu josta näkee kivasti miten lainojen rahankeruu ja takaisinmaksut etenevät. Lisäksi olen nyt viimeinkin perustanut lainaajaryhmän Lappeenrannan teknillisen yliopiston nykyisille ja entisille opiskelijoille ja työntekijöille, ryhmä on avoin eli siihen voi vapaasti liittyä kuka haluaa.

Mielestäni tämä on loistava tapa tukea kehittyvien maiden ihmisiä heidän omissa ponnisteluissaan parantaa elämänlaatuaan. Tämä ei korvaa perinteistä kehitys- ja kriisiapua mitä esimerkiksi suomen punainen risti tekee, mutta on mielekäs vaihtoehto sijoittaa rahaa kehittyviin maihin perinteisten lahjoituskanavien rinnalla.

Mikrolainailemisiin…!

Hyvää huomenta maailma!

Nonni, siinä se nyt sit on…

Nimittäin uusi palvelin yliopiston väen henkilökohtaisille kotisivuille.

Henkilökohtaiset kotisivut ovat olleet monelle työntekijälle ja opiskelijalle tärkeä kanava levittää ajatuksiaan ja tietoa tekemisistään, varsinkin tietotekniikan puolella kyseessä on alan tapa. Voi olla että kahdenkymmenen vuoden päästä tilanne on aivan eri kun työelämässä on enemmistönä web2.0 aikakaudella internetin käytön aloittaneet ihmiset, mutta tällä hetkellä tällä palvelulla on vielä paikkansa web2.0 palvelujen rinnalla, valinnanvapautta pitää olla.

Myönnän että kotisivut html:llä tehtynä on niin web 1.0:stä kuin vain voi kuvitella, melkein voisi sanoa että kyse on jopa web 0.1 teknologiasta kaikkien facebookkien ja myspacejen ja twittereiden vallatessa maailmaa. Joku voisi jopa irvailla että kotisivujen tekeminen html:llä on sukupuuttoon kuolevien binäärimaailman dinosauruksien näpertelyä. Se on kuitenkin sitä teknologiaa johon webin toiminta perustuu ja kukaan tuskin kyseenalaistaa kyseisen teknologian merkitystä tässä maailmassa, ilman www:n keksimistä ja html:än standardisointia maailmamme olisi erinäköinen kuin nyt.

Tällä palvelimella on myös tarjolla yhteinen wiki yliopiston väelle, samoin on mahdollista luoda henkilökohtaisia blogeja. (luet juuri yhtä sellaista) Omien mielipiteidensä ja ajatuksiensa julkituonti maailmalle onnistuu myös ilman html sivujen tekemisen opettelua.

Palvelin on toteutettu LUT tietotekniikan laitoksen tarpeiden mukaan, mutta on koko yliopiston väen käytettävissä, sekä henkilökunnan että opiskelijoiden tasavertaisesti. Itse en ole varma että onko näille palveluille paljoa käyttöä mutta sen aika näyttää. Käyttäkää näitä palveluja siihen mihin itse haluatte, toki kunnioittaen suomen lakeja ja asetuksia, funetin verkkosääntöjä ja yliopiston omia käyttösääntöjä.

Nyt sana on vapaa, olkaa hyvä, palvelut ovat käytössänne.

-ilmari-