MYSQL scripts for EPO Worldwide Patent Statistical Database

MYSQL scripts used to upload data to database are for version September 2008, i made new scripts for  October 2011 version. One old table has been changed and few new ones are added when compared these two version. I decided to share these scripts for other PATSTAT and MySQL users.

-ilmari-

Download link: patstatOct2011_MySQL_scripts.zip

Työpaikan sosiaalinen media mietityttää yhä

Olen yrittänyt löytää sopivaa ohjelmistoa jolla voisin perustaa työpaikalleni sisäisen sosiaalisen median, palvelun jonka kautta voisi välittää kaikenlaista tietoa eri muodoissaan ja erilaisille kohderyhmätasoille.

Toistaiseksi sopivaa ohjelmistoa ei ole löytynyt.

Syynä siihen on se että sovelluksien tekijät ovat käytännössä valinneet yhden tavan organisoida tietoa ja yhden käyttöliittymämallin ja yhdistäneet ne omien tarpeidensa mukaan. Voi olla että jossain sovelluksessa on pari erilaista näkymää, mutta aina yhden sovelluksen ominaisuudet loppuvat kesken. Useissa sovelluksissa on lisäosilla (plugin) yritetty venyttää sovellusta muiden sovellusten tontille kun muillekin on tullut tarvetta tehdä muutakin kuin vain wikiä, blogia tms. Tämä toimii monessa paikkaa mutta silti eri toiminnallisuuksien toteuttamiseen tarvitaan usein erillisiä sovelluksia tai lisäosia jotka päivittyvät omaan tahtiinsa tai jäävät päivittymättä.

Olisiko mahdollista suunnitella sosiaalisen median sovellus joka tukisi  erityylisiä tiedon jakelutapoja tai näkymiä tietoon ilman lisäosia. Eli yhdistetään samaan tietokantaan sekä tiedostopalvelin, youtube, flickr, facebook, twitter, wbsite, wiki ja blog sovellukset siten että tiedon selaaja itse voi valita useista vaihtoehdoista millä näkymällä haluaa tarjolla olevaa tietoa käydä lävitse. Tiedon jakelija voi valita tiedon kohdalla erikseen sen näkyvyyden käyttäjien ja käyttäjäryhmien mukaan, luokitella tiedon erilaisiin kategorioihin tai antaa palvelun luokitella tietoa automaattisesti.

Mitä yhteistä erilaisten sosiaalisen median sovelluksien käsittelemällä tiedolla on:

  • Tekstin ja erilaisten mediatiedostojen yhdistely joko linkeillä tai visuaalisesti muodostaa yhden tietokokonaisuuden.
  • Yhden käyttäjän luoma tietokokonaisuus täydentyy muiden käyttäjien kommenteilla.
  • Tiedon hyödyllisuuden arviointi, esim. facebookin fanitus.
  • Tiedon jakaminen muille sekä palvelun sisällä että muihin palveluihin…
  • Tietokokonaisuuden tuottaja voi vaikuttaa tiedon näkyvyyteen. Esim. kaveripiiri tms.
Mitä mahdollisia esitystapoja olisi hyvä olla olemassa:
  • twitter tyylinen lyhytviestinäkymä
  • blog
  • wiki (puurakenne)
  • facebook tyylinen lyhytviestinäkymä kuva ja video thumbnaileilla
  • aikajana (yhdistettynä käyttäjien hyödyllisyysarviointiin)
  • kirjanäkymä (puurakenne)
  • sanomalehtinäkymä (suosituimmat ja uudet etusivulle ja muut myöhemmin)
  • kuva- ja videogalleria (thumbnail näkymät)
  • Tiedostopalvelin (upload ja download)
  • keskustelupalstanäkymä
Näistä ajatelmista voi luultavasti jo vähän kuvitella minkälaisesta hirviösovelluksesta on kyse. Taidan palata tähän aiheeseen myöhemmin uudestaan.

Sosiaaliset työkalut työpaikalla

Olen viime aikoina miettinyt mitä tiedon jakamisen työkaluja työpaikallani on käytössä ja kuinka hyvin ne tukevat meidän toimintaa jatkuvasti muuttuvassa työympäristössämme.

Yliopisto tarjoaa meille sähköpostin, sähköpostilistoja, tiedostonjakopalvelimen,  lähes yksisuuntaisia web pohjaisia tiedotuskanavia kuten lutin www-sivuston, henkilökunnan intrasivuston ja kurssiportaalin. Lisäksi opetustyöhön on tulossa Moodle (korvaa nykyisin käytössä olevan  Blackboardia). Tulevaisuudessa on tarjolla myös opiskelijoiden portaali josta opiskelijat löytävät kaiken tarpeelliseksi katsotun tiedon opiskeluun liittyen. Oma yksikköni tarjoaa näiden lisäksi lisää tiedostonjakopalvelun projekteille, dokumenttien versionhallintapalvelun, wikin ja projektien www-sivuja.

Mitkä näistä työkaluista on tarkoitettu avoimeen tiedonvaihtoon? Kaikki ja ei yksikään, palvelut itsessään voisivat toimia aivan mainiosti avoimina, mutta lähes poikkeuksetta niiden käyttäjät usein ensimmäisenä kysyvät että voiko jonkin asian/tiedoston/sivun näkyvyyttä/toiminnallisuutta rajoittaa. Ajatellaan että nää tietyt omat jutut on meidän omia vaan, ei nää muita kiinnosta, ei näiden tarvitse muille näkyä ja siitä olis jopa haittaa että joku näkis ne.

Sähköposti on inhoittavan hyvä työkalu viestien lähettämiseen mutta huono että sen kanssa ajatuksia vaihdetaan aina rajatun ryhmän kanssa. Samoin sähköpostin informaatioähky saa aikaan sen että sähköposteja ei ole aikaa lukea kunnolla. Yliopiston web sivut, intra, noppa ja tuleva opiskelijaportaali ovat yksisuuntaisia palveluja, joku päättää mikä tieto on jakelun arvoista ja kenelle se näkyy. Sama tilanne projektien www-sivujen kanssa, kyseessä on vain eri ihminen joka määrittelee mitä tietoa muille jaetaan.

Tiedostojakopalvelut ovat tasavertaisia, kuka vaan voi laittaa sinne tiedostoja ja kuka vaan voi ladata sieltä, tosin kyllähän näissäkin on tiukat rajat laitettu että kuka minnekin pääsee tiedostoja lukemaan ja laittamaan. Täysin sama juttu tapahtuu dokumenttien versionhallintapalvelussa, käyttäjät haluavat itse rajata tiedon näkyvyyttä, luultavasti useimmiten aivan tarpeettomasti vanhasta tottumuksesta.

Moodle ja blackboard taas vaatii opettajan hallinnoimaan tiedonkulkua kurssien sisällä ja usein niissäkin tiedonjakelu on varsin yksisuuntaista lukuunottamatta jonkinlaisia verkkotenttejä.

Ainoastaan wiki on jossain määrin sellainen järjestelmä jossa käyttäjät voivat tasavertaisena osallistua tietojen päivittämiseen ja jakeluun. Tosin näissä osaston wikeissä on myös haluttu rajoittaa tiedon näkyvyyttä syystä tai toisesta.

Minkä takia ihmisillä on näin voimakas tahto rajoittaa tiedon saatavuutta?

Mitä syntyisi jos kuka vaan voisi lukea mitä vaan tietoa ja kommentoida sitä haluamallaan tavalla?

Luultavasti ei mitään erityistä, mutta ehkä sittenkin jotain…

 

Mitä jos autokuskeja palkattaisiin kuten ohjelmoijia

Tuli vastaan tämmöinen vitsi joka on oikeastaan hyvin osuva…

What if drivers were hired like software developers?

Job title: car driver

Job requirements: professional skills in driving normal- and heavy-freight cars, buses and trucks, trolley buses, trams, subways, tractors, shovel diggers, contemporary light and heavy tanks currently in use by NATO countries.

Skills in rally and extreme driving are obligatory! Formula-1 driving experience is a plus.

Knowledge and experience in repairing of piston and rotor/Wankel engines, automat and manual transmissions, ignition systems, board computer, ABS, ABD, GPS and car-audio systems by world-known manufacturers – obligatory!

Experience with car-painting and tinsmith tasks is a plus.

The applicants must have certificates by BMW, General Motors and Bosch, but not older than two years.

Compensation: $15-$20/hour, depends on the interview result.

Education requirements: Bachelor’s Degree of Engineering.

Vihreä kampus – vihreä tietotekniikka

Skinnarilan yliopistokampuksesta kehitetään kahden vuoden kuluessa Green Campus, eli vihreä kampus.

Kyseinen uutinen aktivoi minut selvittämään oma-aloitteisesti millä tavalla itse voisin vaikuttaa vihreä kampus tavoitteen saavuttamiseksi. Vihreä kampus kuulostaa hyvältä, mutta se ei ole pelkkää mielikuvamarkkinointia, tarkoitus on säästää maailman resursseja ja samalla yliopisto myös säästää rahaa.

Tein hieman kartoitusta tietotekniikan ja toimistotyön “vihertämisestä” ja ensimmäisiä mielenkiitoisia konsepteja tarjosi WWF:än Green Office palvelu. Green Office on ympäristöohjelma jonka toteuttamistapa on varsin kevyt ja tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Tämän ympäristöohjelman pitäisi soveltua yliopistoympäristöön koska huomattava osa työstämme on toimistotyötä. Yliopistolla on jo nyt olemassa käytäntöjä jotka ovat suoraan WWF:än Green Office ohjelman mukaisia, työntekijöitä ja opiskelijoita valistamalla käytännöt voidaan saada jokaiseen toimintaan mukaan luonnollisesti.

Vihreän toimiston 10 ohjetta

  1. Käytä sähköistä tiedonhallintaa. Vähennä paperinkulutusta ja tulosta kaksipuolisia tulosteita.
  2. Aktivoi energiansäästöasetukset tietokoneisiin ja muihin laitteisiin. Sammuta laitteet työpäivän päätteeksi.
  3. Säästä energiaa kaikin mahdollisin tavoin. Jos haluat kompensoida kulutuksen aiheuttamia päästöjä, käytä Gold Standard -sertifioituja hankkeita.
  4. Vähennä liikematkoja ja järjestä etä- tai puhelinneuvotteluja. Kompensoi välttämättömien liikematkojen aiheuttamat päästöt. Muista Gold Standard.
  5. Harrasta hyötyliikuntaa työmatkoilla tai käytä julkisia kulkuvälineitä. Hyödynnä mahdollisuutta etätyöhön.
  6. Suosi kasvispainotteisia tarjoiluja ja lounasvalintoja.
  7. Anna liikelahjaksi, kannustimeksi ja palkinnoksi paikallisia palveluja tavaran sijaan.
  8. Kuluta harkiten, käytä uudelleen, kierrätä! Lajittele toimiston jätteet.
  9. Hanki mahdollisimman ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja. Suosi vuokraamista ja leasing-sopimuksia.
  10. Sovella ympäristöystävällisiä toimintatapoja myös vapaa-ajalla!

Näissä ohjeissa on muutamia kohtia jotka vaikuttavat suoraan tietotekniikkavalintoihin, tapoihin käyttää sitä ja toimisto-/tietotyön tekemisen tapoihin. Käsittelenpä muutamia näistä oman yliopistomme tietotekniikan kannalta.

  1. Sähköinen tiedonhallinta, eli intraa, wikejä, dokumenttien jakopalveluita yms. käytetään paperijakelun sijasta. Tietotekniikan osastolla on käytössä wiki, jota käytetään tutkimuksen ja opetuksen apuvälineenä. Yliopistolla on käytössä intra ja noppa, jälkimmäinen on kurssiportal ja sen myötä paperista opinto-opasta ei enää jaeta opiskelijoille.
  2. Yhteistyökumppaneita pyritään lähestymään sähköisesti kirjeiden ja esitteiden sijasta. Yhteydenpito sähköpostilla ja puhelimitse, projektidokumenttien jakelu sähköisesti.
  3. Laitteiden energiansäästöasetukset päälle ja koneiden sammutus työpäivän päätteeksi. Yliopiston koneissa on jonkinlaiset asetukset valmiina näihin, näytönsäästäjäanimaation sijasta kannattaa käyttää automaattista  monitorin virrankatkaisua, kiintolevyn pysäytys ja lepotilat käyttöön.
  4. Sammuta valot työhuoneestasi kun poistut, helpompi muistaa aina sammuttaa valot kuin miettiä kuinka kauan on poissa…
  5. Käytä etä- ja puhelinneuvotteluja liikematkojen sijasta mahdollisimman paljon. yliopistolla on käytössä Adobe connect pro palvelu videoneuvotteluja ja seminaareja varten.
  6. Hanki mahdollisimman ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja. Suosi vuokraamista ja leasing-sopimuksia. Yliopisto hankkii suurimman osan tietokoneistaan leasing sopimuksilla, joissa on mukan vanhojen tuotteiden kierrätys. Laitteiden hankinnassa sähkökulutus lisättävä valintakriteeriksi, kaikille ei tarvita tehokkainta mahdollista konetta.
  7. Palvelimien virtualisointi. Tarvittavien laitteiden määrä pienempi, josta seuraa että sähkönkulutus ja jätemaksut ovat pienemmät. Laskentatehoa (sähkönkulutusta) jaettuihin palvelimiin ja työpöydille vähemmän sähköä kuluttavat laitteet.

Useimmat näistä toimista ovat toimintatapamuutoksia, eli niistä on hyötyä jos mahdollisimman moni niitä noudattaa. Säästöt ovat välittömät sekä yliopiston sähkön ja paperin kulutuksesta että jätekäsittelymaksuista, säästämme maapallon rajallisia resursseja ja konkreettista rahaa joka voidaan käyttää johonkin muuhun toimintaan.